Olen lopettanut aktiivisen kirjoittamisen ja siirtynyt muiden haasteiden pariin.
Täällä kirjoitin itselleni tärkeistä asioista, havainnoista, ajatuksistani ja ilmiöistä.
Pidän uusien näkökulmien ja kysymysten esittämisestä.
Kehittyminen ihmisenä edellyttää itsensä haastamista ja kyseenalaistamista. Jatkuva ihmisenä kasvu on mahdollista ainoastaan oppimisen, arvioinnin ja oman arvomaailman etsimisen kautta.
Montako lakialoitetta tarvitaan painamaan myös tuomioistuinten kovaan kalloon, mitä aikuisen suostumuksen puute tarkoittaa ja lapsen "suostumus" ei tarkoita?
Kysymys voi kuulostaa yliseksualisoituneessa ja jopa pornoutuneessa elinympäristössämme jokseenkin naiivilta viisastelulta, mutta syvällisemmin tutustumalla ihmisten käytössä oleviin lisääntymisstrategioihin ja -tekniikoihin paljastuu näinkin olennaisen ihmisen lajillista uusiutuvuutta ilmentävän ominaisuuden laaja monimuotoisuus.
Lapselle kuuluu ehdoton oikeus henkiseen ja fyysiseen koskemattomuuteen. Tätä tosiasiaa olisi vihdoinkin syytä pohtia julkisessa kuumana ja ylikierroksilla käyvässä kasvatuskeskustelussa.
Keskustelun osapuoli, joka takertuu käsitteeseen ”sukupuolineutraali” katsoo oikeudekseen alentaa lapset heidän sukupuolielintensä tasolle käyttäen näistä elimistä vieläpä rahvaanomaisia nimityksiä. Tätä hoetaan mediassa, joka tarjoaa näyttäytymispaikkoja näille sedille ja tädeille.*
Julkisuudessa on keskusteltu paljon kahdesta helsinkiläispäiväkodista, joissa isänpäivä oli muutettu läheisen päiväksi. Asiaa pohdittuani tulin samaan lopputulokseen kuin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, jonka mukaan isänpäivästä ei tule luopua. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tietävät kyllä miten toimia jos ryhmässä on lapsi, jolla ei syystä tai toisesta ole isää. Isänpäivä voi myös auttaa lasta käsittelemään surua, jolloin on tärkeää, että lapsen tunteita ei lakaista maton alle, vaan asia käsitellään lapsen kanssa.
Aito avioliitto -yhdistyksen puheenjohtaja ja Kristillisdemokraattien paikallispoliitikko Susanna Koivula on jälleen kerran ilkkuvine sanakäänteineen sateenkaariaktivistien kimpussa ja vähättelee kaikin mahdollisin keinoin kohua, joka nousi yhdistyksen käytettyä luvatta YK:n tunnusta rahankeräyksensä mainonnassa.
Äskettäin pidetyssä kirkolliskokouksen istunnossa kirkolliskokousedustaja Leif Nummela pohti kirkon avioliittokäsitystä lapsen oikeuksien näkökulmasta. Hänen puheensa kuitenkin keskeytettiin, kun hän oli puhumassa yhteiskuntamme ristiriitaisesta asenteesta suhteessa biologisesta vanhemmastaan erotetun lapsen kokemaan isän tai äidin kaipuuseen.
Seuraavassa lainaan katkelman Nummelan puheen kohdasta, jossa hänet keskeytettiin kahteen kertaan:
Silloin kun lapsia tuotetaan hedelmöityshoidoissa ulkopuolisen luovuttajan siittiön avulla, lapsi jää vaille tietoa biologisesta isästään ja ilman mahdollisuutta elää suhteessa häneen. Suomen lain mukaan lapsella on kuitenkin oikeus 18-vuotta täytettyään tulla tietämään isänsä henkilöllisyys.
Naisen kanssa parisuhteessa elävä ja puolisonsa keinohedelmöityksellä hankkiman pojan adoptoinut Jeanette Östman pitää riittämättömänä sitä, että keinohedelmöityksellä tuotettu lapsi saa tietää luovuttajaisän identiteetin vasta 18 vuoden iässä.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kirjoitti 19.4.2017 blogissaan, ettei Suomella ”ole riittävää tahtoa korjata vuosia lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.” Kurttilan mukaan lapsia ei kuulla tarpeeksi eikä heillä ole mahdollisuutta päästä käyttämään tarvitsemiaan palveluita. Irti Huumeista ry on havainnut samoja puutteita omassa työssään. Nuoret, joilla huumeiden ongelmakäyttöä esiintyy, eivät saa tarvitsemiaan palveluita. Lapsia, joiden vanhemmat käyttävät huumeita, ei huomioida julkisen sektorin palveluissa tarpeeksi kokonaisvaltaisesti.
Koti ja koulu ovat useimmille lapsille elämän kaksi tärkeintä paikkaa. Jotta niiden välinen luottamus ja yhteistyö säilyvät, on koulun kunnioitettava vanhempien ihmisoikeussopimuksiin perustuvaa arvokasvatusoikeutta.
Vanhempien arvokasvatusoikeus koskee myös sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta, vaikka sateenkaariliike toista vaatii. Sunnuntaina käytävissä kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka vartioivat tätä tärkeää asiaa seuraavan neljän vuoden ajan.
Olen lopettanut aktiivisen kirjoittamisen ja siirtynyt muiden haasteiden pariin.
Täällä kirjoitin itselleni tärkeistä asioista, havainnoista, ajatuksistani ja ilmiöistä.
Pidän uusien näkökulmien ja kysymysten esittämisestä.
Kehittyminen ihmisenä edellyttää itsensä haastamista ja kyseenalaistamista. Jatkuva ihmisenä kasvu on mahdollista ainoastaan oppimisen, arvioinnin ja oman arvomaailman etsimisen kautta.