Piia Collan Kirjoitan kun on asiaa

Liisa (4-v) kantaa vastuun

Näyttää siltä, että päivähoidon säästöt runnotaan läpi. Mm. aikuinen/lapsi suhdelukua kasvatetaan (vain) yhdellä. Eihän se ole mitään. Tämä tehdään vastoin kaikkia ammattilaisten ja asianosaisten suosituksia ja tietoja. Faktatietoa tilanteesta on yritetty välittää kaikin keinoin eteenpäin, mutta kukaan ei kuuntele. Kuka kantaa vastuun? En usko, että hallitus haluaa vierailla päätöstensä seurauksena ylikuormituksesta kärsivissä päivähoitoyksiköissä. Mitäpä siitä enää välittämään. Säästetään, mutta vastuun saa kantaa joku muu?

Joku muu olet sinä työntekijä, sinä vanhempi ja erityisesti lapset itse. Aikuiset ovat päättäneet lapsiin kohdistuvista säästötoimenpiteistä, mutta eivät kanna siitä vastuuta. Onhan se täysin nurinkurista toimintaa. Kun säästöjen vaikutukset tulevat näkymään lasten ja nuorten ongelmina (ja voi kuinka ne tulevatkin näkymään) , ovat päätöksiä tehneet aikuiset jo muissa tehtävissä. He voivat autuaasti sivuuttaa asian olleena ja menneenä.

Lööpeissä saamme ihan kohta lukea päiväkodeissa tapahtuneista onnettomuuksista. Vanhemmat hakevat lopen uupuneita lapsiaan päivähoidosta, josta on tullut säilytyspaikka. Siellä siirrytään kriisistä toiseen kaoottisessa kasvuympäristössä. Se on tosiasia. Mikään ammattitaito ei lisää silmiä päähän, tuo tunteja päivään lisää tai anna ylimääräisiä käsipareja. Myöskään neliöt eivät itsestään lisäänny, eivät naulakkopaikat, eivätkä nukkarin sängyt mahdu enää nukkariin. Osa nukkuu jatkossa levollista untaan käytävillä ja syö toisessa tilassa, ilman valvontaa.

Työ tulee olemaan jatkossa päivittäin äärimmäisen haastavaa ja joskus täysin mahdotonta.  Eipä hätää, kyllähän ammattilaiset selviytyvät. Totta, aikuiset varmasti keksivätkin luovia ratkaisuja (ts.kahdesta pahasta pienemmän). On vaan pakko ja luojalle kiitos aikuisen työpäivä päiväkodissa on pääsääntöisesti lyhyempi kuin lapsen. Lapset eivät tule voimaan enää hyvin, eivät edes keskinkertaisesti.  Lapsien ei voi olettaa sopeutuvan ilman oireilua ja reaktioita olosuhteisiin, jotka ovat kohta suorastaan haitallisia heidän kehitykselleen. Lapset eivät veny ja pauku, vaan katkeavat.

On aivan käsittämätöntä, että olettaisimme lasten vaan jotenkin pärjäävän ja osallistuvan säästötalkoisiin aikuisen velvollisuudella ja kyvyllä. Sitähän me heiltä nyt vaadimme. Lapset eivät voi tulevissa olosuhteissa luoda toimivia sosiaalisia suhteita, kokemaan turvaa ja pysyvyyttä tai edes leikkimään rauhassa. Millaisia aikuisia me kasvatammekaan?

Parasta olisi jos jokainen kävisi itse tulevaisuudessa, tai mielellään nyt,  katsomassa kuinka yksi aikuinen pukee Ollia (3v), vahtii samalla Liisaa vessassa (4v), silittää itkevää Mattia (4v), jolle tuli ikävä äitiä, antaa suullisia ohjeita pukemiseen Terolle (6v), lauleskelee samalla Tuomolle (3v), Tainalle(6v) ja Elisalle (5v) jotka ovat jo pukeutuneet ja odottavat ulko-oven aukaisua eteisessä (jos et viihdytä heitä, he alkavat nahistelemaan koska ovat kuumissaan), seuraa kauhulla kuinka Kaisa (5v)on kohta tippumassa tuolilta. Kello on 9.30, ryhmän toinen aikuinen on pukeutumassa ja vastasi puhelimeen kun joku vanhempi soitti. Eli tämän aikuisen kahdeksan lasta eivät saa lainkaan ”laadukasta varhaiskasvatusta” tällä hetkellä. He ovat ”jossain”, koska kyseessä on tilapäinen suhdeluvun ylitys. Ryhmän kolmas aikuinen tulee onneksi kohta, 10.00, koska päiväkoti on auki 18.00 asti. Harvemmin on tilanteita, joissa kaikki lapset eivät olisi saapuneet hoitoon yhdeksään mennessä. Ulkoilua ei voi lykätä, koska ruokailu on tiettyyn aikaan. Jonkun pitää myös vaihtaa nukkarin sänkyihin lakanat ja suunnitella toimintaa.

Oho, itse asiassa kolmas aikuinen soitti ja kertoi kaatuneensa pyörällä. Ei pääse töihin. Sijaista ei saa. Tämäkin on vain tilapäinen suhdeluvun ylitys, ei hätää. Yhdistetään ryhmät iltapäiväksi 24+24 lasta ja 5 aikuista, tosin klo 1500 jälkeen vain 3 aikuista on paikalla. Tähän lykätään vielä parit osapäiväiset lapset, joten lapsia onkin itse asiassa 3+24+24, 15.00, välipalan jälkeen heistä  haetaan 2, heti helpotti. Kyllähän me selvitään.  Täysin tavallinen päivä, ei edes sen kummemmin vastoinkäymisillä varustettu. Ei liioiteltu tarina, vaan ihan tavallista arkea. Tämä on sitten laadukasta hoitoa ja kasvatusta Suomessa. Äläkä kuvittele, että muista ryhmistä voisi aikuinen jakaantua toimimaan ja auttamaan kahteen paikkaan samanaikaisesti.  Viisaammat ehdottavat vaikka mitä paperilla, eivätkä usko kun alan ammattilaiset kertovat, ettei onnistu käytännössä.

Miten kuvittelet 3-vuotiaan lapsen selviytyvän tässä kaaoksessa, pärjääkö 4-vuotias yhtään sen paremmin, entä 5v, 6v? Entä jos ryhmässä on eniten 3-4 vuotiaita? Kukaan ei voi väittää, että tämä tilanne on enää laadukasta varhaiskasvatusta tai järkevää säästämistä.  Kukaan ei voi väittää, että tämä tilanne on millään muotoa kohtuullinen enää kenellekään ja kaikista vähiten sille pikku Liisalle, joka unohtui vessaan koko ulkoilun ajaksi.

Kenen syy, että Liisa unohtui? Kenenkäs lapsi se Liisa olikaan? Arvotaan, kuka pärjää ja kuka ei. Toivotaan parasta, kyllä se siitä. Toivo ei kylläkään paljoa auta Liisaa, joka itkeskeli vessassa tunnin verran tänään. Huomenna se voi olla sinun lapsesi.                                                                                                                         

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Voisiko ajatella että säästöt hoidettaisiin tinkimällä palkasta eikä laadusta? Niin mekin teemme jos myynti heikkenee.

Me kaikki aikuiset voisimme kantaa sen vastuun porukalla. 5% pois jokaiselta. Se vastaa muutaman vuoden takaista palkkatasoa, ja silläkin pärjättiin.

Jostain syystä iso osa aikuisista ei ole tähän valmiita vaan leikkaa lastenhoidosta ja koulutuksesta mieluummin kuin omasta viinarahastaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Voisi myös laskea paljonko eläkkeitä pitäisi nostaa että niiden reaaliarvo vastaisi ensimmäisen vuoden eläkkelläolon tulotasoa.
Viina ja tupakkarahoista tuskin kukaan tinkii, mielummin sitten ruokarahoista.
Toiselle 5% merkitsee tinkimistä jostain tarpeellisesta, toiselle rahat riittää sittenkin päivittäiseen laatuviinipulloon.

Pekka Pylkkönen

Eläkkeitä pitäisi laskea jos haluttaisiin ne tasolle jota esität. Niitä on nostettu jatkuvasti nopeammin kuin mitä hintaindeksi on noussut.

Eläkeläisten ahneus kasvaa vain rajusti nopeammin kuin hinnat tai eläkkeet.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5

Kuluttajahintaindeksin painottuminen ei vastaa pienituloisen kulutusprofiilia. Takuueläkkeellä ei paljon elektroniikka ostella.
Eläkeläisellä jolla vähän toistakymmentä vuotta sitten oli keskimääräinen
(mediaani) eläke on tippunut köyhyysrajalle. Joka vuosi tällainen eläkeläinen on joutunut jostain tinkimään.
Kelakin on poistanut korvauksia monesta lääkkestä, kunnallisen terveydenhuollon maksut ovat nousset huomattavasti hintaindeksiä enemmän jne.
"Ahneus" on typerä trendiklisee, joka ei selitä yhtikäs mitään.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Olen ihan valmis maksamaan lisää veroja jos sillä pelastetaan sairaat, vanhukset,heikot ja lapset.

Tulos ja sen mittaaminen (vrt.myynti) ei onnistu kovin hyvin ihmissuhdetyössä. Laadun mittaaminen on helpompaa.

Lasten kanssa tulos näkyy vuosien päästä. Moneen kertaan on todettu ja tutkittu, että lapsilta ja nuorilta säästäminen tuo pelkästään lisämenoja. Mutta koska se tapahtuu viiveellä, eipä siitä juuri piitata.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Olen kysynyt naapurin perhepäivähoitajalta miten hän pärjää yksin neljän taaperoikäisen kanssa. Olen nähnyt pihalla miten juoksevat yhtäkkiä kaikki eri suuntiin. Voin kuvitella millainen rumba on pukea ja riisua heitä kurakelillä.
Pienryhmäohjaajana huomasin selvästi, että yksikin lisähenkilö saattaa olla liikaa. Pitää pystyä seuraamaan jokaista yhtaikaa.
Lapsiryhmän hallitseminen on helpompaa, jos he ovat eri-ikäisiä ja isommat pystyvat avustamaan pienempien huolehtimisesta.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Eläkkeitä pitäisi laskea jos haluttaisiin ne tasolle jota esität. Niitä on nostettu jatkuvasti nopeammin kuin mitä hintaindeksi on noussut."

Eläkeläisten ahneus kasvaa vain rajusti nopeammin kuin hinnat tai eläkkeet.

http://www.etk.fi/fi/service/ty%C3%B6el%C3%A4kkeid...

Joku vois käydä lukemassa Faktatietoa ennenkuin alkaa sepustelemaan musta tuntuu asioita faktoina..

Toiseksi, työeläkkeet on suojattu perustuslaissa omaisuutena, joihin ei voida koskea muutoin kuin perustuslakia muuttamalla.
Eläkekorotukset tarkistetaan aina palkkaindeksien mukaan.

Miksi eläkkeet on omaisuutta?
Jokainen työssäkävijä maksaa eläkemaksuja työeläke vakuutusyhtiöihin tai eläkesäätiöihin, näin ollen kertyneet eläkesäästöt ovat jokaisen henkilökohtaista omaisuutta.

Eläkevakuutusyhtiöt tekevät sijoituksia näillä säästörahoilla, eläkkeensaajien eduksi. Vuotuinen tuotto on noin viisi prosenttia keskimäärin. Kokonaistuotto on noin 25 -30%
Tästä voittomarginaalista saavat eläkeyhtiöt oman osuutensa.

Pekka Pylkkönen

Reaalinen eläke kasvaa koko ajan? Mikä tuossa oli nyt pointtisi?

Eläkemaksut ovat veroja. Niitä ei saa hallita, niiden käytöstä ei saa päättää, niitä ei voi jättää perinnöksi ja niin edelleen. Niillä ei ole mitään tekemistä omaisuuden kanssa.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"Reaalinen eläke kasvaa koko ajan? "

Aivan eläke kasvaa kokoajan, mutta sidottuna palkkaindeksiin.

Sinä kirjoitit että eläkkeet ovat nousseet palkkoja enemmän, mutta sitä ne eivät tee, koska ne ovat sidottuja palkka indeksiin prosenttuaalisesti. eli ne laskevat palkkoihin nähden koko ajan, aivan kuten linkittämässäni taulukossa näkyy.

"Eläkemaksut ovat veroja."

Miten ne mielestäsi ovat veroja???

Työeläke on palkansaajan omaa omaisuutta.

Pruttopalkanpäälle maksetaan eläkevakuutusmaksu, joka on 53 ikävuoteen 19% palkasta, senjälkeen se alenee 17,5% palkasta. Tämä on työeläke.

Työnantaja pidättää sen työntekijänpalkasta ja tilittää sen eläkevakuutusyhtiölle.
Toki voitaisiin maksaa palkka kokonaisuudessa ja jokainen hoitaisi itse oman eläkemaksunsa. Mutta näin on päätetty.

Näin ollen se on jokaisen henkilökohtainen omaisuus, joka on tallennettu eläkevakuutus yhtiölle.

Eläkkeensaaja on oikeutettu saamaan eläkeen kun sille asetetut kriteerit täyttyvät ja eläke maksetaan sovittujen pelisääntöjen mukaan.

"niitä ei voi jättää perinnöksi ja niin edelleen."

Eivoi jättää perinnöksi, koska ne siirtyvät eläkekassojen omaisuudeksi kun eläkkeensaaja kuolee. Tosin naisten elinikä on pitempi kuin miesten ja tilastojen mukaan naiset ovat ptempään eläkkeellä kuin miehet ja tästä syystä he kerkeävät saamaan enemmän mitä ovat maksaneet. Kaikista vähemmän kerkeävät saamaan peruskoulutuksen saaneet miehet, koska heidän elinikänsä on lyhyin ja työssäolo aika kaikista pisin.

Lähes samalla tavalla toimii vapaaehtoiset eläkesäästörahastot, niiltäkään ei voi nostaa eläkettä ennenkuin kriteerit ovat täyttyneet ja nekin on eläkesäästäjän omaa omaisuutta.
Eläkesäästö sopimuksen voi toki purkaa, mutta siitä joutuu maksamaan sopimiuksessa mainittujen ehtojen mukaisen korvauksen.

Ettei puurot ja vellit mene sekaisin.

Työeläke on se eläke jonka maksat palkkatulosta.
Kansaneläke (perusosaeläkkeestä) maksaa valtio, jos siihen on oikeus.

Maksimi kansaneläke on 636,63€ yksinasuvalla, jos työeläke on 56,20€ tai pienempi.
Jos työeläke on 1315,88€ tai suurempi putoaa kansaneläke pois kokonaan. eli jokainen jonka työeläke ylittää 1315,63€ kuukaudessa ei saa valtion maksamaa perusosaa ollenkaan toisin sanoen kansaneläkettä.

Eli miten työeläke on veroa??

Itse olen työkyvyttömyys eläkkeellä näkövammaisuuteni takia, jonka maksaa eläkevakuutusyhtiö varma, ja tässä eläkkeessä on aivan samat kriteeri kuin työeläkkeessä, en saa eläkkeen perusosaa, koska olen työssäoloaikana maksanut eläkemaksuja senverran että eläkkeeni ylittää perusosanormin.

Mikäli olisin sairauseläkkeellä, sen maksaisi valtio.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Ja jälleen kenenkään etuja ei missään tapauksessa saa leikata! Ihan sama vaikka mikä olisi,kyllä saavutetuista eduista pitää pieni ja isotuloinen yhtä lujaa kiinni.

Ei me oikeasti välitetä kenestäkään muusta kuin itsestämme ja ehkä omasta lähipiiristä.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Työeläkkettä leikkaamalla saadaan vain se hyöty, että leikatut varat jäävät eläkevakuutus yhtiölle, ja samalla valtion vero tulo alenee, ja se hyödyttää ketä?

Eläkkeistä peritään huomattavasti suurempaa veroa, mitä vastaavasta palkkatulosta, eli eläkeläiset maksavat enemmän valtiolle suhteessa mitä työssä olevat.

Eläkeläisiltä leikataan asumistuesta, mikä on prosenttiaalisesti suurimpia leikkauskohteita, joten kyllä heiltäkin leikataan.

Eläkkeiden keskiarvo on tällähetkellä noin 1530€ prutto. Palkkojen keskiarvo on noin 3350€ prutto.
Kun vertaa näitä kahta summaa voi hyvin päätellä kummalla olisi enemmän leikkausvaraa.

Itse teen hyväntekeväisyystyötä, vähävaraisten hyväksi. kun muullatavoin en pysty osallistumaan toisten auttamiseen. Tätä voi kaikki halutessaan tehdä ja välittää muista kuin itsestään.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Piia - tiedän jo miten kiirettä pitää kolmen lapsen kanssa kahdella aikuisella... hitsi - huomasin nyt elokuussa kun esikoinen istuu ahtaassa luokassa ei kiva.

Koulutus (ml. päivähoito ja esiopetus aina akateemiseen asti) ja terveydenhuolto kaikessa mielessä ja erikoisairaanhoito vauvasta vaariin on sellaisia, joissa lompakko ei saisi koskaan rulettaa - toki tiettyä palkkajoustoa vaaditaan melkein kaikilta jos aivan pakko... ei mitään yleislakkoja kiitos.

piste.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Kiitos Piia - tiedän jo miten kiirettä pitää kolmen lapsen kanssa kahdella aikuisella... hitsi - huomasin nyt elokuussa kun esikoinen istuu ahtaassa luokassa ei kiva.

Koulutus (ml. päivähoito ja esiopetus aina akateemiseen asti) ja terveydenhuolto kaikessa mielessä ja erikoisairaanhoito vauvasta vaariin on sellaisia, joissa lompakko ei saisi koskaan rulettaa - toki tiettyä palkkajoustoa vaaditaan melkein kaikilta jos aivan pakko... ei mitään yleislakkoja kiitos.

piste.

Käyttäjän PiviLaitinen kuva
Päivi Laitinen

Säästöjä.....
Monissa kunnissa ja kaupungeissa kassaan tuleva raha on pienentynyt, koska lyhyempää päivää tekevät maksavat nykyään vain hoitotubtien mukaan. Tähän ryhmään kuuluvat opettajat ja korkeissa asemissa olevat osittain etätyötä tekevät.
Palkkaa pitää kuitenkin maksaa työntekijöille täysien tuntien mukaan, koska ei ryhmäkoot niin palhon pienene, että osa työntekijöistä osa-aikaistettaisiin.
Tuolla muutoksella on nyt siis myös kääntöpuolensa eli suurennetaan ryhmiä, eikä palkata eläkkeelle siirtyvien eikä määräaikaisyen tilalle uusia työntekijöitä.
Toinen syy on eskariopettajien lyhyet työpäivät. Enenevässä määrin eskariopettajat tekevät vain tuon vaadittavan 23 tuntia viikossa, mutta saavat saman palkan kuin aiemmasta kokopäivätyöstä. Jonkun pitää silti hoitaa nuo lapset eskarinkin jälkeen. Tuo muutos on kallis ja siitä valehdeltiin 2008 perustelemalla kailenmaailman synergiaeduilla.

Eli tässä nyt joitakin syitä......

Toimituksen poiminnat