Piia Collan Kirjoitan kun on asiaa

Tapu tapu päälaelle ja sitten se yhtäkkiä puraisi!

Koiranomistajana luen jatkuvasti koirankakkakeskustelusta, vapaana pitämisestä ja kaikenmaailman ärsyyntymisistä. Kuinka koira ei saa tehdä sitä eikä tätä. Koiranomistajat ovat vastuuttomia ääliöitä, jotka eivät noudata lakia. Koira ärsyttää kaikkia ja kaikkea. Koirat ovat aina väärässä paikassa, väärään aikaan ja tiellä. Ne ovat vaarallisia. Koirat tekevät kuoppia ja kulumia metsään, jossa joku haluaa kävellä rauhassa (edellinen HS mielipidepalstalta) Koiria jopa myrkytetään.

Koiranomistajille jankutan, että maalaisjärjen käyttäminen ehkäisee ongelmia hyvin tehokkaasti. Jos koirasi jahtaa lintuja, ei ole hallinnassasi tai ei osaa käyttäytyä, älä ainakaan pidä vapaana, missään. Flexin käyttö pitää opetella ja ne hemmetin kakat kerättävä! Jos koirasi on vapaana metsässä (tai taajamassa syrjäisessä puistossa, jossa ei ihmisiä ole näkynyt viiteen vuoteen HYI HYI!) otat sen aina kiinni kun näet vilauksenkin ihmisestä tai lähestyt aluetta jossa ihmisiä on. Saksassa ja Sveitsissä homma toimii näin ja paremmin. Koirat ovat luonnollinen osa kaupunkia ja jopa taajamissa kulkevat vapaana, välimeren alueesta puhumattakaan. Yhteiselo voisi toimia Suomessakin. Se kuitenkin edellyttää kaikilta pientä opettelua. Koirattomiltakin. Nykyään ollaan toivottoman vieraantuneita kaikesta eläimiin liittyvästä. Naudan lihakin vaan ilmestyy jostain lihatiskille.

Te jotka ette omista koiraa. Voi teitä!Koira on eläin ja eläin toimii eläimen tavoin. Koiraa pitää lähestyä oikein. Luvan kysyminen pitäisi olla itsestään selvää.  Se maailman suloisin pikkukoirakin saattaa puraista. Opettakaa erityisesti lapsillenne miten homma toimii.

  1. Kysy aina omistajalta lupa lähestyä  ja usko jos lupaa ei anneta. Turha siitä on loukkaantua.
  2. Älä ainakaan mene sen kaupan edessä odottavan Fluffen luo lässyttämään ja tarjoamaan makupalaa, josta koira saa vatsansa sekaisin ja omistaja tonnin eläinlääkärilaskun.
  3. Kun saat luvan, varaudu siihen, että koira sotkee vaatteesi. Älä valita valkoisesta hameesta ja tassun jäljistä. Koira saattaa olla vallaton hyppivä pentu, joka haluaa pusia naamaasi.
  4. Mene kyykkyyn ja odota, että koira tulee luoksesi. Koiralla on myös oikeus olla tulematta rapsuteltavaksi. Kunnioita sitä.
  5. Rapsuta leuan alta tai kyljistä. Älä taputtele päähän tai vedä hännästä/korvista/karvoista.
  6. Älä tuijota tiiviisti silmiin, koira kokee sen uhkaavana.
  7. Käyttäydy rauhallisesti, älä huuda ja kilju tai hypi ja pompi.
  8. Jos sinulla on mahdollisuus olla ystävällisen koiran kanssa, ole. Koira rikastuttaa luonnosta vieraantuneen elämää ja on välitön tyyppi. Koira ei esitä, tuomitse, eikä luule mitään. Koira vaan on.

Älä siis koskaan, koskaan, koskaan lääpi koiraa ilman lupaa! Koira saattaa olla töissä/koulutuksessa/ei tykkää punatakkisista miehistä/muuten vaan ei tykkää vieraista/pelkää/on sairas ja ärtyisä ja koirahan ennen kaikkea on eläin! Eläin ei toimi kuten ihminen, eläin toimii vaistoilla ja vaikka koira olisi kuinka pomminvarmasti koulutettu, koskaan ei voi tietää. Jos lähestyt koiraa väärin, vastuu on myös sinulla.

Eilen Kaivopuistossa koiraani tuli ilman lupaa rapsuttelemaan pieni poika. Kerkisi mokoma ennen kuin ehdin sanomaan mitään. Poika tuli selkäni ja koirani selän takaa. Hän ensimmäisenä kiljui koiran korvaa ”IIIIIIIhana!” Sitten taputteli päähän ja hyppi ja pomppi koiran edessä. Vanhemmat hymyilivät sivummalla. Mitäs jos käsissäni olisikin ollut kovia kokenut löytökoira tai pahoinpidelty kodinvaihtaja? Lopettaahan se olisi pitänyt jos olisi puraissut. Vanhemmat olisivat varmaan soittaneet ainakin poliisin paikalle. Mitään ei kuitenkaan sattunut, opetin pojalle kaiken yllä luetellun. Vanhemmat katselivat kauempaa vaikka viittoilin heitä lähemmäs. Hmph.Onneksi koirani on ”kiltti”, eläin kuitenkin ja hyvä niin.

Loppuun se Järjestyslaki, jossa jostain kumman syystä ei lainkaan ole edellä kirjoitettua näkökulmaa koirattomien vastuusta.Eläimilläkin on oikeus olla olemassa.

 

Järjestyslaki (27.6.2003/612)

Vuoden 2003 puolivälissä voimaan astunut järjestyslaki korvasi kuntien omat järjestyssäännöt. Järjestyslaissa on oma pykälänsä koskien koirakuria (14 §).

Koirakuri

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.”
Lakiin perustuen, mutta myös vastuuntunnosta koiranomistajien tulee kerätä koiriensa jätökset pois taajaan asutuilla alueilla ja yleisillä ulkoilualueilla, kuten puistoissa. Monelta ristiriidalta vältytään, kun koiranomistajat totuttelevat keräämään koiransa jätökset roska-astioihin.

Metsästyslaki (615/1993)

Metsästyslaissa säädetään muun muassa koiran kiinnipitovelvollisuudesta, koirakokeista, koiran kouluttamisesta sekä koiran talteenotosta. Näistä asioista kerrotaan lain 8. luvussa (51–55 §). Kaikkia koiranomistajia koskevat yleiset lainkohdat ovat:

”Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.” (Metsästyslaki 51 §) ja

”Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella.” (Metsästyslaki 53 §)

Yleinen järjestyslaki antaa tarkentavia määräyksiä koirien kiinnipidosta taajama-alueilla, mutta muutoin kiinnipitovelvollisuus perustuu metsästyslakiin.

Koiranomistajilla on monesti se harhaluulo, että metsässä ja maaseudulla koiria voi pitää kytkemättöminä ilman valvontaa. Koirien on kuitenkin oltava metsästyslain määräämänä aikana kytkettyinä ja myös muina aikoina välittömästi kytkettävissä ja omistajansa hallittavissa.

Terveydensuojelulaki (763/1994)

Kunnilla on velvollisuus osoittaa lemmikkieläinten hautaamiseen sopiva paikka. Asiasta säädetään terveydensuojelulain 24 pykälässä:

”Kunnan on osoitettava kuolleiden eläinten hautaamiseen ja hävittämiseen sellainen paikka tai tapa, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautaamisessa ja hävittämisessä on eläintautien vastustamiseksi noudatettava, mitä eläintautilaissa (55/80) säädetään.”

Eläinsuojelulaki (247/1996)

Eläinsuojelulain tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lain tarkoituksena on myös edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua.

Eläinsuojelulaki määrää eläinten pitopaikkaa, hoitoa ja kohtelua koskevista asioista. Lisäksi eläinsuojelulaissa säädetään eläimille suoritettavista toimenpiteistä, kuten leikkauksista ja eläimen lopettamisesta. Laki ottaa kantaa myös talteen otettujen eläinten kohteluun. Kyseisessä laissa säädetään myös niistä seuraamuksista, joita koituu eläinsuojelurikkomuksista.

5 §
”Eläinten hoito
Hoidossa olevaa eläintä ei saa jättää hoidotta tai hylätä. Eläimen on saatava riittävästi sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvinvointi ja olosuhteet on tarkistettava riittävän usein.
6 §
Eläinten kohtelu
Eläimen liiallinen rasittaminen ja kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen käsittely on kielletty. Eläimen sitominen tarpeetonta kärsimystä tuottavalla tavalla on kielletty. Eläimen on annettava levätä kunnolla ja lisäksi sen on saatava liikkua.
7 §
Eläimille suoritettavat toimenpiteet
Maa- ja metsätalousministeriö voi kieltää sellaisten eläinten käyttämisen kilpailuissa tai pitämisen näytteillä, joille on suoritettu leikkaus tai toimenpide, jonka suorittaminen on tämän lain nojalla kielletty.”

Näin ollen esimerkiksi typistettykorvaisten ja/tai -häntäisten koirien näytteilleasettaminen on kielletty. Kielto koskee kaikkia 1.1.2001 jälkeen syntyneitä koiria, joita ei voida eläinsuojelulain nojalla nähdä virallisissa eikä epävirallisissa kilpailuissa, kokeissa tai näyttelyissä.

9 §
”Eläinten suorituskykyyn vaikuttaminen
Eläimen suorituskyvyn keinotekoinen kohottaminen, alentaminen tai ylläpitäminen lääkkeillä taikka muilla vastaavilla aineilla tai valmisteilla on kielletty.”
Kennelliiton laatima antidopingsääntö astui voimaan vuoden 2007 alusta. Antidopingtyön perustana on eläinsuojelulaki eli se, että vain terveet koirat osallistuvat kokeisiin ja näyttelyihin. Lue lisää antidopingvalvonnasta.

Asetus eläinten kuljettamisesta (96/491) koskee osaltaan eläinten suojelua. Asetuksessa on tarkoin säännelty eläinten kuljetukseen liittyvät normit. Asetus koskee myös koiria.

Laki koiraverosta (590/1979, 357/1991, 1570/1995)

Koiraveron periminen on yksi puhutuimmista asioista erityisesti syksyisin, kun kuntien talousarvioita seuraavalle vuodelle valmistellaan.

Alun perin laki koiraverosta on peräisin 1800-luvulta. Tuolloin lain avulla pyrittiin estämään rabieksen eli vesikauhun leviäminen. Toisin sanoen laki on jäänne 150 vuoden takaa. 

Laki koiraverosta määrää verovelvollisuuden perusteet sekä koiraveron enimmäismäärän, joka on nykyisin 50 euroa. Laissa on myös säädetty ilmoitusvelvollisuudesta sekä verotusmenettelystä. Koiraveron määrästä ja sen perimisestä päättää itsenäisesti kunkin kunnan kunnanvaltuusto. 

Kuntalaki (365/1995)

Kuntalain perustuntemus on tärkeää myös koiranomistajille. Tämän lain pohjalta kuntalaisille annetaan erilaisia oikeuksia vaikuttaa kunnan asioihin.

Pykälät 27 ja 28 kertovat kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kuntalaisten aloiteoikeudesta. Koiranomistajiin liittyy myös 66 §, jossa säädetään veroja koskevista päätöksistä:

”Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosentista sekä muiden verojen perusteista.”

Pykälä koskee myös koiraveron määräämistä. Ennen talousarviokäsittelyä kunnassa on mahdollisuus vaikuttaa koiraveron määräytymiseen tai sen poistamiseen. Jokainen koiranomistaja on kuntansa asukkaana oikeutettu tekemään kuntalaisaloitteen. Kunnanvaltuuston on käsiteltävä aloite ja ilmoitettava päätöksestään aloitteen tekijälle.

Rikoslaki (39/1889)

Koiranomistajalla on rikosoikeudellinen vastuu, jos koira aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen. Rikoslain 44 luvun 15 pykälän mukaan:

15 §
”Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää asianmukaisesti vartioimatta ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, on tuomittava eläimen vartioimatta jättämisestä sakkoon.
Tuomioistuin voi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua.”

Lisätietoja koiriin liittyvistä ja muista laeista saa osoitteesta www.finlex.fi

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin, tänään kaksi nuorta naista pyöräilivät pihamme ohitse. Piha on aidattu ja aidan sisällä neljä koiraa. Nämä lähes aikaiset ämmät härnäsivät koiria ohi ajaessaan, eli vikisivät omituisesti ja saivat koirat rähisemään takaisin. Satuin olemaan siinä paikalla ja naiset menivät nolon näköisiksi. Ties montako kertaa ovat tehneet ohimennessään samaa vikinää. Sillä tavalla härnäten koirasta saa kyllä "kaverin" eli kyllä koira sen jälkeen haukkuu aina kun menet ohitse.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Että aikuisetkin ihmiset. Oli spanieli, ja mielihajainen kun olen jätin sen joskus remmistä autotallin oveen hakiessani kotoa jotain unohtamaani. Jossain vaiheessa se ärähti pikkulapsille ja vähän ajan kuluttua syykin selvisi: kun tulin takaisin yllätin pihan pikkupojat tökkimässä sitä kepillä. Postissakin kävi sen jälkeen jonossa niin että polvenkorkuinen tenava juoksi nauraen sitä kohti (näytti hampaitaan) ja koira murahti. Minua tietysti katsottiin niin kuin tappajakoiran omistajaa.

Eikä sekään herkkua ole että kun opettaa pentua ohittamaan ihmisiä niin joku päästää tenavalaumansa ryntäämään kohti, tai joku aikuinen tulee ja sanoo ai kun ihana pentu ja ei sen väliä vaikka se hyppii silloin kun olen kieltänyt. Siihen on kyllä irronnut että entäs kun on se on täysikasvuinen ja tahrii rapakelillä vaatteenne, oletteko vielä silloinkin samaa mieltä.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

#3 Niinpä. Lähtökohtaisesti koira on aina ihan täysipäinen. Yleensähän ihminen(vieras kiusaaja, kokemus, joskus se idiootti omistaja) tekee siitä vihaisen.

Sitten taas ihmetellään eikä ymmärretä eläintä. Pentukin voi pelästyä ja syntyy niitä "vihaisia" reaktioita myöhemmin.

Tuo kepillä tökkiminen, nähty ja puututtu. Tosin lapsukaisen isukki sitten minulle suuttui, kun komensin lasta lopettamaan koiran härnäämisen. Että silleen.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #4

Niin no, onneksi kerhon majalla oli kokeissa vain koiranomistajien tenavia, joten tottuihan se sitten pikkulapsiinkin kun oli "harjoittelumateriaalia".

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

#1 Loistava esimerkki siitä kuinka ihmiset eivät enää tiedä miten olla ja elää eläinten kanssa. Tahi vaihtoehtoisesti loistava esimerkki piittaamattomuudesta ja tyhmyydestä.

Noloksi meneminen vahvistaisi jälkimmäisen vaihtoehdon oikeaksi.

Ihmiset on älytöntä sakkia!

Toimituksen poiminnat