Piia Collan Kirjoitan kun on asiaa

Vääntöä koululaisten kesälomista

Lapset, koululaiset eivät tarvitse 10 viikon kesälomaa?  Perusteeksi tässä (kin) Kouluneuvos Tapio Holopaisen käsialaa olevassa mielipidekirjoituksessa tuntuu riittävän se että aikuisilla olisi helpompaa kun lasten lomat olisivat lyhyempiä. Valitettavasti aikuisen, vanhempien osaan kuuluu joskus olla kovilla lasten edun takia. Aikuinen jaksaa vähemmällä levolla kuin lapsi. Lepo, pitkä kesäloma on lapsen etu. Kouluneuvos Holopaisen kirjoitus perusteluineen on epälooginen ja lapsen edun vastainen.

Koulutyö on raskasta. Aikuiset tuntuvat autuaasti tämän unohtavan. Ajatelkaa miten paljon jatkuva uusien asioiden oppiminen, suuri sosiaalisten verkostojen määrä, murheet, kokeet jne. väsyttävät lasta. Myös sitä lasta, joka on aina iloinen ja energinen.  Lisäksi pitää muistaa läksyt, muut menot, kotityöt ja harrastukset. Katsokaa uupuneita koululaisia. Ala-asteikäisissäkin on jo kovin väsyneitä pikkuihmisiä, lukioissa uupuminen työtaakan alla onkin jo aivan yleistä.

Tottahan se on, että koulujen kesälomien pituus tuo suuria haasteita lasten hoidon järjestämiseen. Unohdamme kuitenkin sen, että kyseessä eivät suinkaan ole kaikki koulu-ikäiset lapset, vaan n. 7-10 vuotiaat. Muutaman vuoden kesät ja helpottaa vuosi vuodelta. Ekaluokkalainen kotona on ihan eri asia, kuin viidesluokkalainen. Ei pitäisi olla mikään katastrofi, vaan järjestelykysymys, haasteellinen tietenkin, mutta ei mahdoton.  Meillä on leikkipuistot, kesäleirit, seurakunnat, järjestöt, vanhempien keskinäinen yhteistyö, porrastetut joustavat työajat (toivottavasti), isovanhemmat, naapurit, kummit, sisarukset, ystävät….

Suosittelisin myös haastattelemaan asianosaisia, eli lapsia, ihan rohkeasti vaan. Tänään tekemäni  (27 lasta 7-18 v.) pika galluppi vahvisti sen, että tulen puolustamaan lasten oikeutta 10vk kesälomaan aina. Lisäksi koko viikko syyslomaa, eikä mitään paria päivää.

 Lapsen oikeuksien sopimuksesta  ”Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. ”

Jokainen varhaiskasvattaja tietää, että lapsi tarvitsee pitkän kesäloman. Väitän myös, että pitkän loman kannalla on ylivoimaisesti suurin osa koulu-ikäisten kanssa työskentelevistä ammattilaisista. On hyvin vaarallista, että näitä lomien lyhentelyjä edelleen tuodaan esille. Jossain vaiheessa menevät vielä läpi ja tuloksena on vain väsyneitä ja uupuneita lapsia.  Sukupolvi, joka on burn outissa ennen täysi-ikäisyyttään.

Ratkaisu ei voi olla se, että koska aikuiset eivät jaksa, lasten täytyy.  Koska työmarkkinat vaativat, lapset joustavat.  Jospa oltaisiin nyt aikuisia ja kannettaisiin se aikuisen vastuu.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Toni Lahtinen

On hyvä muistaa myös se tosiasia, että koululaisen ja opiskelijan "työpäivä" ei pääty vielä koulusta lähtöön. Koulun jälkeen edessä ovat vielä läksyt ja mahdollisiin kokeisiin/tentteihin luvut. Koululaisen 6 oppitunnin päivä venyykin äkkiä samaan 7.5 tuntiin kuin aikuisen työpäivä.

Lapsella tulee olla aikaa myös leikkiä ja harrastaa. Pelkällä koulussa puurtamisella koulusta valmistuu valmiiksi loppuunpalaneita nuoria. Uskoisin myös oppimisen sujuvan helpommin, mikäli mieli on virkeä, eikä elämä ole pelkkää puurtamista.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Aivan! Myöhemmin päivä voikin olla jo 8-16 plus läksyt ja muut (lukio).

Tuottavuusajattelu ei oikein sovi lapseen. Leikki on lapsen työtä ja ala-asteikäinen on lapsi,vasta nuoreksi kasvamassa.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Juha-Pekka Kososen kommentti on poistettu,koska siinä vedettiin allekirjoittaneen lapset asiattomasti mukaan keskusteluun.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kirjoituksessa ei ollut mitään asiatonta. Taisi vain kolahtaa omaan nilkkaan.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Sinulla on vapaus olla mitä mieltä haluat. Moderointilinjani on se,että vihjauksiasi tai vastaavia viittauksia kenenkään kykyihin,omaisiin tms. en hyväksy.

Vastauksesi kommenttisi poistoon, poistamisen syyhyn kertoo että haluat jatkaa vihjauksiasi ja valitsemallasi linjalla.

Tästä asiasta ei enempää.

Muista aiheista ja kirjoituksen/kommenttien herättämistä ajatuksista voimme jatkaa asiallista keskustelua. Mitään kommentointikieltoja en ala jakelemaan aikuisille ihmisille kovin heppoisin syin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Holopaisen kirjoituksessa oli nähtävissä myös nykyistä suurempi tarve ulkoistaa lastenhoidon kustannukset kaikille veronmaksajille. Ylimääräiset leirikoulu- ja harrastetoimintaviikot, joita Holopainen oli kesän puolella olevaan koulunkäyntiin työntämässä, eivät ole ilmaisia. Sama problematiikka ja samantyyppiset vaatimukset koskevat myös aika ajoin syttyvää keskustelua koulupäivien pidentämisestä ja ns. "eheytetyistä koulupäivistä". Ks.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Hyvä kirjoitus. Ajatus pidemmästä koulupäivästä on täysin päätön. Lapsen ei kuulu tehdä kokonaista työpäivää minkään syyn varjolla. Vaikka kuinka leikittäisiin ja harrastetaan, niin se on ihan eri asia, kuin kotona ja omissa puuhissa oleminen.

Lainaan ystävääni, sosionomia,äitiä "Leikkiin pitää olla aikaa. Tyhjiä päiviä ilman jatkuvasti ohjattua toimintaa. Tilaa tylsistyä, päästää mielikuvitus valloilleen ja luovuus käyttöön. Ei tule innovoijia niistä jotka eivät ole saaneet rakennella majoja tai piirtää paperinukeille vaatteita tai keräillä. Sallitaan lapsille se mitä itse kaivataan ja hyväksi tiedetään."

Lasten kasvatusta ja hoitoa on lisäksi ulkoistettu yhteiskunnassamme ihan tarpeeksi, erilaisista syistä johtuen(vanhemmuus "hukassa", työn vaatimukset kohtuuttomia, perheen taloudelliset mahdollisuudet jne)En siis nyt syyllistä vanhempia vaan totean, että näin meillä yhteiskunta pyörii.

Vanhemmuuden tukeminen on asia erikseen. Kustannukset pienenevät, kun satsaukset kohdennetaan oikein.

Pekka Iiskonmaki

Perinteinen koulu on jo aikansa elänyt. Koulun tarkoitus oli aluksi valistaa kansaa.

SDP:n johdolla kopioitiin DDR:n malli Suomeen ja aloitettiin poliittinen kasvastus. Koulut homehtuvat kilpaa muiden julkisten rakennusten kanssa.

Nyt on koulupahoinvointia ja opettajat irtisanoutuvat joukolla, kun oppilaat eivät ole innokkaita oppimaan vanhoilla metodeilla.

Koulu on Suomessa kadottanut johtoajatuksensa jo aikoja sitten.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Totta ainakin minun kouluvuosiltani. Kuitenkin toivoa on,uusi sukupolvi ammattilaisissa tuntuu oivaltaneen aika laajalti tekemisen kautta oppimisen ja kokonaisvaltaisen otteen. Enemmän sitä, vähemmän istumista.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minä en näkisi peruskoulu-uudistusta niinkään minään sosialistisena mallina, vaan ennemminkin sen tosiasian tunnustamisena, että oppikoulun 1-5. luokkien oppimäärästä eli keskikoulusta haluttiin tehdä kansakoulun 1-4. luokkien jälkeinen yleinen normi ja kansakoulun 5-6. luokat ja kansalaiskoulu oli alkanut näyttäytyä teknisen kehityksen ja kohoavien työelämän vaatimusten edessä sekundalta ja syrjäytymisriskejä sisältävältä koulutuksen umpiperältä.

Sittemmin on vastaavanlaisia rakennevirheitä hitaasti ja vaivalloisesti yritetty purkaa, kyytiä ovat saaneet esimerkiksi monet 2-vuotiset ammattikoulututkinnot, joiden tarjoama jatko-opintokelpoisuus ja työllistävyys ovat olleet liian epätyydyttävällä tasolla. Etenkin SDP:n piirissä on myös pidetty tärkeänä sitä, että kaikille peruskoulun päättäville tulisi löytyä toisen asteen koulutuspaikka joko ammattikoulusta tai lukiosta.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Eikä kannata unohtaa oppisopimuskoulutusta. Siitähän on juuri leikattu, vaikka se tuo työntekijöitä nopeasti työmarkkinoille ja pitää monet kiinni opiskelussa. Sellaisetkin jotka ammattikouluissa tippuvat kelkasta ja heitähän on huolestuttavan paljon

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #18

Oppisopimuskoulutuksissa pitää myös varoa tiettyjä sudenkuoppia. Mielestäni nykyaikana täytyy olla erittäin pätevät syyt, jos mitä tahansa virallisen koulutusjärjestelmän koulutusmuotoa tohtorin tutkintoja lukuunottamatta karsitaan sellaiselle tasolle, että jatko-opintokelpoisuus vaarantuu. Lisäksi on vältettävä tilannetta, että oppisopimuksista muodostuisi joillekin aloille vain ruma tapa ketjuttaa palkattomia harjoitteluja, jolloin työnantajat saattaisivat hylkiä alan vakituista palkallista työvoimaa.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla

Kaipa se jossain vaiheessa koulu-uraa on lomaa, mutta vähänkin korkeammilla asteilla kesäloma tarkoittaa sitä, että työt alkavat. Koululaisella voi olla kesäloma, mutta opiskelijalla ei ole.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Totta,näin on tehty jo pitkään. Aika väsyttävää opiskelua ja pääsykokeisiinkin saatetaan lykea samalla. Harvemmin pystyy pitämään edes parin viikon lomaa. Ellei satu olemaan vaikka varakkaita vanhempia. Eriarvoisuutta tässäkin...

Nyt todennäköisesti opintotuen indeksikorotuksetkin jäädytetään. Porkkanaa ja palkkiota ahkerille opiskelijoille. Joku lomaoikeus pitäisi olla jokaisella.

Pekka Iiskonmaki

''Ellei satu olemaan vaikka varakkaita vanhempia. Eriarvoisuutta tässäkin...''

Mikä siinä on väärin, jos vanhemmat huolehtivat lapsistaan?

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Tarkoitin sitä, että opiskelija, joka on täysin omillaan on aika pakotettu työhön kesälomallaan ja opiskelujenkin ohessa. Se, että vanhemmat tukevat, jos voivat on vain hyvä asia.

Toisaalta itse muistan opiskeluaikanani eläneeni aivan kädestä suuhun, ilman vanhempien apuja. (ottaen opintolainaa mahdollisimman vähän) Ei ollut leffaan tai suklaapatukkaan rahaa. Se oli sitä aikaa ja loppui aikanaan.

Tuntuu, että opiskelijalla nykypäivänä on erilainen käsitys. Pitäisi olla edes yhteen tuoppiin rahaa. Ei enää ajatella, että opiskeluaika on tiukkaa ja se on jossain vaiheessa ohi. Toki johonkin muuhun olisi kiva olla varaa, kuin kaurapuuroon ja perunaan. Selvisin kyllä hengissä, ei se nyt niin kamalaa ollut.

Eli onko kyseessä ilmiö ja harha oikeudesta parempaan elintasoon? Mikä on kohtuullinen elintaso opiskelijalle? Vai onko niin, että opiskeluaikana "kuuluu" elää köyhemmin. Ihan vaikka sen takia, että yhteiskunta rahoittaa jokaisen opiskeluja.

Käyttäjän PiiaCollan kuva
Piia Collan

Ainakaan työnteosta ei pitäisi rankaista opintotukea pienentämällä, jos se ei lyhennä opiskeluaikaa.

Kirjoitinkin yllä selvennykseksi ihan samaa kuin sinä
"Se että vanhemmat tukevat, jos voivat on vain hyvä asia."

Tosiasia on myös se, että kaikki eivät tähän kykene. Eikä se kykeneminen ole aina kiinni yksilöstä. Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa asioihin suuresti. Köyhyys ja kouluttamattomuus myös periytyy sukupolvessa. Karrikoiden, siivoojan palkalla ei lapsi lääkäriksi opiskele.

Toimituksen poiminnat